10. joulukuuta 2010

Viimeistelyä

Jos neuloja asuu yksiössä erittäin kekseliään kissan kanssa, on töiden viimeistely vähintäänkin haasteellista. Pingottamiselle ei oikeastaan ole tilaa, joka olisi täysin kissavapaa. Luovuutta on käytetty. 


Ja nyt vain toivotaan, että n. 500 g alpakkaa kuivuu edes joskus pyyhkeiden välissä.


Niin pitkään kun ystävämme Herra Kippurainen tyytyy vain köllöttelemään minun kallisarvoisen, vastavalmistuneen tunikan päällä, kaikki on hyvin. Vaan jos Herra älyää kurkistaa pyyhkeiden alle (siitäkin huolimatta, että olen yrittänyt tavaralla jos toisellakin tehdä pyyhkeiden reunoista näkymättömät) ja löytää mm. rakastamansa nuppineulat, minä revin pelihousuni.

5 kommenttia:

  1. Hieno viritelmä :D Meillä on koirilla (chihuilla) samanlainen kantokoppa kun tuo kuvassa oleva sini-harmaa :)

    VastaaPoista
  2. Pingotuksessa joutuu tosiaan käyttämään mielikuvitusta. :) Onpas Herra Kippurainen kasvanut!

    VastaaPoista
  3. Miranda, meillä tuo koppa alkaa jo kohta jäädä pieneksi! :D
    ArualMaria, oisko sulla jotain vinkkejä näihin pingotusongelmiin? Kokemuksen syvällä rintaäänellä kenties? :D
    Ja joo, Kippura on jo iso mies. :)

    VastaaPoista
  4. Mä oon pingottanut yleensä petarin JA pyyhkeiden alla, sillon ovat saaneet yleensä olla rauhassa (vaikka välillä kissat kaivautuvat kyllä tuonne petarin allekin)... ;) Meillä on tällä hetkellä ylimääräinen parisänky ajamassa sohvan virkaa, joten se käy pingotukseen hyvin, kun neule saa kuivua rauhassa yön yli.

    VastaaPoista
  5. Ens kerralla taidan kokeilla tuonne petarin alle pingottamista. Ainakin huiveille se vois soveltua hyvin. Ylimääräinen parisänky - mieletöntä! Mäkin haluan semmosen pingotusalustaksi. ;D

    VastaaPoista

Muisk! Kiitos kommentistasi! :)